Äänes häipyy hiljaa pois

Kuin usvan läpi näen sinun tulevan.
Mä kuulen äänes jotain kivaa sanovan.
En tiedä mitenkä voin, mä sulle
tän viestin välittää, kaivatulle.
Kuin usvan läpi näen sinun surevan,
ja tahdon otsaas painaa suudelman.
Nyt enkelparvi laulaa laulun tään
mun sydäntäni etsiessään.

Sun äänes häipyy hiljaa pois,
en muille tätä suoda mä vois.
Nyt luulen että kaipaat sinäkin
sit aikaa, jolloin paistoi päivä meillekin.
Oi armain, miksi meille tapahtuvi tää,
lähestyy tuntematon määränpää.

Kun minun täytyy nyt lähteä, sun luotas kulta
Niin muista että, sait rakkautta suurta multa.
Ja enkelparvenkin tie
nyt alas Tuonelaan, se laulain minut vie.
Mä yhdyn lauluun riemuiten,
ja laulan onnestani mun
kun omaks sain mä sun.
Ja leposijan viimeisen saan
rinnallas sun, kulta, kukoistamaan.

Matti Rag Paananen